Pallontallaajat.net
Valikko
Saara&Severi
Saara&Severi

Ensitapaamisen jälkeen Saara ja Severi ovat asuneet enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Yhteinen koti on ollut ensin Turkissa, sitten Kaakkois-Aasiassa ja Israelissa. Tällä hetkellä Severi työskentelee Länsirannalla ihmisoikeustarkkailijana ja Saara päiväkodissa Tampereella.

Severi opiskelee rauhan- ja konfliktintutkimusta Tampereen yliopistossa ja rakastaa kissoja sekä jalkapalloa.

Saara on lastentarhanopettaja, jolla on laulu joka tilanteeseen ja joka nauraa omille vitseilleen.

Tykkää meistä facebookissa
Saara on Instagramissa
Mitä etsit?
Elämää Israelissa Matkapäiväkirja

Postikortteja Palestiinasta: Ramallah ja Hebron

on 6.11.2017

Kaupunkina jokseenkin ankeaan Betlehemiin verrattuna yksi Länsirannan pääkaupungeista eli Ramallah on eläväinen ja urbaani kaupunki, ja vain muutaman tunnin bussimatkan päässä. Ramallahista löytyy suurin osa merkkikaupoista ja -ravintoloista (sekä niiden piraattiversioista: alla oleva kuva liikenneympyrästä on otettu Stars&Bucks-kahvilasta) sekä vilkas yöelämä.

Ramallah kuuluu A-alueeseen eli se on täysin palestiinalaisten hallinnoima. Suurin osa Länsirannalla olevista kansainvälisistä, poliittisista toimijoista sijaitsee juurikin Ramallahissa, ja Suomellakin on konsulaattinsa täällä.


Ramallahissa sijaitsee myös Jasser Arafatin masoleumi ja samassa rakennuksessa todella tekstipainotteinen, upouusi museo. Kiertelimme museota uuvuttavat kolmisen tuntia, jonka jälkeen siirryimmekin maistamaan Länsirannalla pantua olutta – urbaanin kaupungin merkkejä että a) kaljaa saa ostettua ravintolasta ja b) ei tarvitse kääntää jokaista kivenkoloa löytääkseen baaria, johon naisenkin on ok tulla! Esimerkiksi Betlehemissä tämä jäi yritykseksi löydettyämme vain baareja jotka olivat täynnä miehiä vesipiippuineen ja jotka katsoivat minua kuin kolmipäistä flamingoa käydessämme baarin ovella kääntymässä.

Tapasimme Ramallahissa mielenkiintoisen ukkelin, joka tuli juttusille ja ilahtui kuullessaan meidän olevan Suomesta: hänhän osaa suomea myös! Hymyilimme kohteliaasti perusfraaseille, joita setä laukoi, mutta hänen kysyessään Severiltä olenko minä Severin “kaunis kultaseni” tajusimme, että hänhän puhuu oikeasti jonkun verran suomea. Palestiinalaismies alkoi näyttää kuvia nuoruusvuosiltaan ja selvisi, että hän oli matkustellut 70-luvulla pohjoismaissa ja asunutkin Suomessa. Lopulta setä auttoi meitä myös löytämään Hebronin oppaamme, johon emme saaneet puhelimella yhteyttä. Aikamoista.


Hebron

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, suuntasimme Hebroniin. Hebronin kukkuloilla kävimme israelilaisen sotilaan kanssa, mutta nyt kävimme itse kaupungissa. Hebron on pahamaineisen tunnettu erityisen aggressiivista siirtokuntalaisista ja rajuista yhteenotoista siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä. Kaupungin kadut on katettu verkoilla, sillä siirtokuntalaiset kaatavat nestettä ja heittävät roskiaan palestiinalaisten niskaan: palestiinalaisilla ei ole pääsyä rakennusten yläkerroksiin.



Näiden yhteenottojen seurauksina puskurivyöhykkeen läheiset kauppakadut niin Länsirannan kuin Israelinkin puolella ovat käytännössä tyhjentyneet kaupoista. Nykyään alueella vielä olevat kauppiaat sinnittelevät miten kuten, moni on jo joutunut laittamaan lapun luukulle. Se on todella sääli, sillä vanha kaupunki on todella kaunis ja esimerkiksi Unescon maailmanperintölistalla.


Kaupungissa käy yhä turisteja patriarkkojen haudoilla, jossa sanotaan sijaitsevan Aabrahamin, Saaran, Jaakobin ja Leean haudat. Haudat ovat pyhä paikka sekä muslimeille että juutalaisille, joten temppeliin on pääsy sekä palestiinalaisten puolelta että Israelin puolelta. Temppelin eri puolet on tiukasti eroteltu aiempien raakojen, väkivaltaisten iskujen vuoksi.

Hebron on Länsirannan suurin kaupunki joten se on vilkas ja täynnä elämää, mutta kaupungista välittyy surullinen ja kireä tunnelma: valvontakameroita ja sotilaita oli kaikkialla, niin paljon että meitä kuumotti palestiinalaisoppaamme puolesta. Opas kuitenkin vakuutti olevansa itse asiassa paremmassa turvassa ollessaan meidän länkkäreiden seurassa kuin yksin liikkuessaan. Emme jääneet Hebroniin yöksi vaan jatkoimme suoraan matkaamme Tel Aviviin.

Palatessamme Länsirannan puolelta Tel Aviviin olemme havainneet useimmiten tarvitsevamme lasin tai pari viiniä reissusta palautumiseen. Länsirannan puolella käyminen uuvuttaa henkisesti, ja tilanne kokonaisuudessaan saa olon jokseenkin toivottomaksi ja tyhjäksi. Myös jännitys turvatarkastuksista väsyttää.

Erityisesti jos tekee kuten me, eli saman päivän aikana käy Hebronin metalliverkkojen alla, vaihtaa bussia Jerusalemissa jossa ortodoksijuutalaiset juoksevat täysissä juhlavaatteissaan itkumuurille rukoilemaan, ja päätyy Tel Aviviin harkitun tyylikkäiden tex mex-ravintoloiden ja cafe laten pariin, on olo vähintäänkin pöllämystynyt. Kuin ulkomailta palaisi.

Tagit
LIITTYVÄT VIESTIT
4 kommenttia
  1. Vastaa

    Kati

    6.11.2017

    Wau mitä juttuja!! Länsirannan puolelle on siis ilmeisesti suhteellisen iisiä matkustaa länkkärinä..? Voiko tästä koitua jotain vaikeuksia virkavallan kanssa?

    En varmaan pitkää aikaa pääse Israelissa viettämään, mutta kiinnostaisi joku pieni hyväntekeväisyyshommiin osallistuminen, joihin oletkin viitannut aiemmissa jutuissa. (Myös pakolaisleirissä vieraileminen olisi mielenkiintoista mutta ehkei eettistä/ mahdollista tälleen ihan vaan turistina..) Mitä suosittelisit? 🙂

    • Vastaa

      saaranjaseverintie

      7.11.2017

      Kiitos Kati! Joo, länsirannalle pääsee äärimmäisen iisisti jos ei vaan ole israelilainen (tai silloinkin pääsee jos on kaksoiskansalainen ja toinen passi on jonkun muun valtion kuin Israelin.) Ainoa tilanne jolloin voisin kuvitella, että jotain hankaluuksia voisi olla on tosiaan tuo maasta poistuminen, eli turvatarkastajille ei ehkä kannata varta vasten mainostaa että on käynyt Länsirannalla. Se ei ole mitenkään laitonta tai muuta, mutta voi olla että pääsee muuten erityissyyniin 🙂

      Ainakin Severin työpaikka eli Windows for Peace järjestää aika ajoin ihan turisteille tarkoitettuja kierroksia Nablusin pakolaisleirille, ihan paikallisoppaan kanssa. Suosittelen kyllä muutenkin eettisenäkin valintana ehdottomasti matkustelemaan Länsirannan puolella ja kuluttamaan siellä rahaa paikallisiin oppaisiin, tuliaisiin yms. omalta osaltaan tuomaan lisää tuloja alueelle turistina ja mahdollisuuksien mukaan postaamaan Länsirannasta someenkin. Tavallisena tallaajana paras tapa osallistua on lisätä omalta osaltaan näkyvyyttä ja tosiaan tukemalla paikallista turismia. Esimerkiksi Hebronissa yksi palestiinalaisperheen rakennus jota käytiin katsomassa on ilmeisesti yhä pystyssä sen vuoksi, että sitä käy päivittäin katsomassa turisteja, joten sitä ei uskalleta jyrätä.

  2. Vastaa

    Jael

    9.11.2017

    Ramallah oli minullekin mukava yllätys, vaikkakin kahvilassa jossa pieni ryhmämme kävi kahville ym. oli selvästi eri hinnat paikallisille ja ei paikallisille, ja ihmettelin kun musta kahvini maksoi enemmän kuin capuccino kantakahvilassani…
    Hebronissa en ole ollut, ikävää että siellä on niitä kaikkein fanaattisimpia siirtokuntalaisia.

    • Vastaa

      saaranjaseverintie

      11.11.2017

      Oho, aika mielenkiintoista! Ja esimerkiksi tuo Stars&Bucks ei kyllä ollut kaikista edullisin paikka muutenkaan. Hebronissa kannattaa kyllä sinänsä käydä, siinä on oma, surullinen kauneutensa.

      P.S. Sun kommenteista ei tule mulle sähköpostiin ilmoitusta, omituista! Huomasin ne vasta nyt!

JÄTÄ KOMMENTTI