Pallontallaajat.net
Valikko
Saara&Severi
Saara&Severi

Ensitapaamisen jälkeen Saara ja Severi ovat asuneet enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Yhteinen koti on ollut ensin Turkissa, sitten Kaakkois-Aasiassa ja nyt Israelissa.

Severi opiskelee rauhan- ja konfliktintutkimusta Tampereen yliopistossa ja rakastaa kissoja sekä jalkapalloa.

Saara on lastentarhanopettaja, jolla on laulu joka tilanteeseen ja joka nauraa omille vitseilleen.

Tykkää meistä facebookissa
Saara on Instagramissa
Mitä etsit?
Elämää Israelissa

50 shades of hummus: israelilainen ruokakulttuuri

on 25.11.2017

Aikoinaan muuttaessamme Istanbuliin, saimme vastailla useampiin hulvattomiin kebab-aiheisiin kysymyksiin ja vitseihin. Kuten myöhemmin ilmeni, vitseillä oli vankka todellisuuspohja. Kebabia kyllä tuli syötyä, mutta sen lisäksi myös paljon, paljon muuta. Israeliin muuttaessamme samat vitsit koskivatkin falafelien ja hummuksen syömistä, ja tällä kertaa kävi ilmi että todellisuuspohja on vähintään yhtä tosi kuin Turkin ja kebabin suhteen.

Mitä täällä sitten syödään?

Meillä on hummusta aina jääkaapissa, mutta sen lisäksi käymme säännöllisin väliajoin ulkona syömässä tuoretta hummusta, jota löytyy monia erimakuisia ja -tyyppisiä. Hummus myös kuumentaa tunteita. Kämppiksemme kertoi toisinaan illanistujaisissa kysyvänsä paikallisilta, mistä saa kaupungin parasta hummusta. Kysymys aiheuttaa aina niin tiukkoja keskusteluja, että ne yltyvät melkeinpä riidoiksi.

Lähikaupan hummushylly


Falafelejä harvemmin syömme kotona, mutta kaupungilla ainakin kerran viikossa. Ylipäätään Tel Avivissa asuminen on todella opettanut arvostamaan pitaleipiä, sillä niiden täytteeksi voi laittaa aivan mitä tahansa. Kukkakaalia, perunaa, falafelejä, hummusta, munakoisoa… Eräs suosikeistani on herkullinen sabich-pitaleipä, jonka väliin tulee munakoisoa, keitettyä kananmunaa, tahinia, hummusta ja kasviksia. Laiskan kaupassakävijän pelastus onkin se, että pitaleivän väliin voi laittaa mitkä tahansa jääkaapista löytyvät jämät ja kutsua sitä päivälliseksi.

Pita-leipä ei kuitenkaan ole yksinomaan israelilaisten kulinaristinen herkku, vaan sitä syödään laajasti eri Lähi-idän maissa: tämä koskee monia Israelissa syötäviä ruokia. Israel on valtiona nuori ja sen kansalaiset tulleet ympäri maailman. Ruokakulttuuri onkin herkullinen sekoitus, johon kaikki Israeliin muuttaneet ovat tuoneet oman lisänsä.

Lähi-idän herkkujen kuten esimerkiksi maitovanukkaan mahlabin, halvan, mauste- ja yrttiseoksella päällystetty zaatar-leivän ja muna-tomaatti-shakshukan lisäksi israelilainen ruokakulttuuri sisältää yhtä lailla italialaista pitsaa, amerikkalaisia hampurilaisia ja itä-eurooppalaisia pelmenejä.

Ruusuvedellä päällystetty jälkiruoka mahlabi ja arabialainen kahvi

Oikealla olevat pötköt ovat erilaisia halvoja

On kyllä sanottava, että ylipäätään ruoka täällä on ollut erinomaista, varmaankin koska suurin osa hedelmistä ja vihanneksista tuodaan läheltä, joten kaikki on ihanan tuoretta. Shukista eli katumarketista ostettaessa myös kohtuullisemman hintaista kuin kaupasta. Varsinkin ne kaupat, jotka ovat auki myös sapattina, ovat todella kalliita. Jopa suomalaisen mittapuulla! Kerran maksoin esimerkiksi keskikokoisesta kananmunakennosta kuusi euroa.

Juutalaisen keittiön erityispiirteitä

Juutalaisvaltiossa oma lukunsa on tietenkin kosher-ruuan tuomat rajoitukset. Esimerkiksi maito- ja lihatuotteita ei saa syödä samalla aterialla. Yleensä maitotuotteiden nauttimisen jälkeen riittää lyhyempi tauko ennen lihan syömistä, mutta lihan sulaessa pidempään, tulee sen syömisen jälkeen pitää pidempi tauko. Tämä riippuu tietysti tulkinnasta, osa juutalaisista noudattaa kosher-ruokavaliota hyvinkin tiukasti, osa taas ei. Kosher-sertifikaatilla varusteltujen elintarvikkeiden lista ylettyy kekseistä viiniin saakka. Kosher-säädöksiä toisaalta myös kierretään: sika, joka on epäpuhdas eläin, ei saa koskea sorkillaan pyhään maahan, joten sikafarmeilla sikoja kasvatetaan erityisellä alustalla, jossa niiden sorkat eivät koske maahan.


Kosher-säädösten vuoksi esimerkiksi juustohampurilaiset ja katkarapupitsat eivät siis ole Israelissa erityisen suosittuja. Tosin turistien suosimassa Tel Avivissa lähes kaikkea on tietenkin löydettävissä. Eräskin kala- ja äyriäisravintola (äyriäiset eivät ole kosher) meren ääressä on niin suosittu, että Madonnan huhutaan syövän siellä aina Israeliin saapuessaan, jolloin koko ravintola tyhjennetään häntä varten.


Juutalaisiin juhlapyhiin liittyy olennaisesti ruoka, kuten työkaverini sanoi: juutalaisyhteisön juhlista ei koskaan lähdetä nälkäisenä! Juutalaisten uutena vuotena Rosh Hashanasina syödään omenoita ja hunajaa takaamaan makea tuleva vuosi. Nyt Hanukan aikaan alkavat leipomoihin ja kauppoihin ilmestymään juhlan aikaan syötävät sufganiyah-munkit tuovat mieleen suomalaiset vadelmatäytemunkit.

Kuten aiemmin mainitsin, nuorekas Tel Aviv on kasvissyöjän ja vegaanin paratiisi. Kosher-säädösten vuoksi pelkästään vegaaniruuan syöminen ei varmaankaan ole monelle kovin dramaattinen muutos, ja vegaaniruokaa saa lähes kaikkialta. Näin juuri myös työpaikkailmoituksen, jossa eräs Tel Avivilainen vegaanipäiväkoti etsi henkilökuntaa. Tuntuu hiukan absurdilta että Suomessa väännetään siitä, saako muutama yksittäinen lapsi päiväkodissa vegaaniruokaa vai ei.

Entäpä juomaksi?

Yllättäen Israelissa monissakin ravintoloissa myydään kotikaljaa. Kotikalja on makeampaa kuin suomalainen, ja veikkaamme, että se on tullut Israeliin itä-euroopan juutalaisten mukana. Tavallinen kalja taas on yleensä Gold Staria, Israelin tunnetuinta olutta. Artisaanioluet ovat kylläkin nousussa, ja jopa Länsirannan puolella on oma olutpanimonsa ja Betlehemissä “paimenten olutfestarit.”

Kotikalja ja kukkakaalipita


Israel on myös tunnettu viineistään, ja ne ovatkin erinomaisia. Viinin valinnassa saa vain olla tarkkana, sillä monet viineistä valmistetaan siirtokunnissa. Yritämme välttää niiden ostamista, mutta se ei ole ihan niin helppoa: etiketit ovat usein hepreaksi eikä valmistuspaikkana tietenkään lue “made in settlement” vaan sen sijaan kaupungin tai alueen nimi, jolloin pitää osata itse tunnistaa, onko kyseessä siirtokunta.

Näin teemaan liittyen suosittelen muuten Yaelin appelsiineja ja hunajaa-blogia. Blogissa on aivan ihania reseptejä täältä – osa taitaa olla myös Yaelin itse kehittelemiä. Blogin löydät tästä linkistäBeteavon, eli hyvää ruokahalua hepreaksi!

Tagit
LIITTYVÄT VIESTIT
6 kommenttia
  1. Vastaa

    Jenni

    27.11.2017

    Apua, mulle tuli hirveä nälkä tätä lukiessa 😀

    • Vastaa

      saaranjaseverintie

      7.12.2017

      Haha! Syömääääään!

  2. Vastaa

    Jael

    27.11.2017

    Kiitos linkkauksesta Saara:) Ruoka on tosiaankin ihanaa täällä,ja kasvissyöjänä nautin erityisesti siitä, mutta kiusauksia on ihan kamalasti; ei ihme että olen niin lihonut täällä;D

    Tuo AM:PM kauppaketju, missä olet ottanut hummusrasiakuvat, onkin sikamaisen kallis; itse en osta sieltä koskaan mitään, Onneksi on myös TivTaam ketju, joka ei ole kosheria, ja josta löytyy helposti possuakin, ja äyriäisiä, tosin pakasteena (ostan sieltä yleensä äyriäismix-pussin,ei edes kauhean kallista).

    • Vastaa

      saaranjaseverintie

      7.12.2017

      Haha, ja sulla on kyllä aina niin ihania herkkuja tulossa että kiusauksia on monia! AM:PM on kyllä tosi kallis, mutta niin näppärästi lähellä… Parasta olisi jos omistaisi auton, vähän kauempana on ilmeisesti halvempia prisman tyyppisiä ruokamarketteja. Mutta onneksi on Carmel Market! Ja joo, ne oli kyllä ilmeisesti jotain erikoismunia, toivottavasti sitten ainakin jotenkin erityisen kana-ystävällisiä jos maksavat noin paljon…

  3. Vastaa

    Jael

    27.11.2017

    P.S. Tavalliset kananmunat ovat täällä hintasäänneltyjä, joten se kallis kenno oli näköjään erikoismunia (luomu, vapaan kanan, omega) jotka ovatkin tosi kalliita täällä, mutta tavalliset kananmunat siis hintasäänneltyjä esim. Tiv Taam-ketjun kaupoissa (yleensä M tai L-kokoa , ja maksaa joko noin 11 tai 12 shekeliä per 12 munan kenno, koosta riippuen.

  4. Vastaa

    Tanja

    19.12.2017

    Kiva kirjoitus israelilaisesta ruokakulttuurissa! 🙂 Olemme yhden reissun Israeliin tehneet, ruokamuistot ovat vahvasti mielessä 😉 Käyn paljon Pietarissa, täällä israelilaisesta ruokakulttuurista pääsee nauttimaan Bekitzer-ravintolassa: http://bekitzer.ru/

JÄTÄ KOMMENTTI