Pallontallaajat.net
Valikko
Saara&Severi
Saara&Severi

Ensitapaamisen jälkeen Saara ja Severi ovat asuneet enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Yhteinen koti on ollut ensin Turkissa, sitten Kaakkois-Aasiassa ja Israelissa. Tällä hetkellä Severi työskentelee Länsirannalla ihmisoikeustarkkailijana ja Saara päiväkodissa Tampereella.

Severi opiskelee rauhan- ja konfliktintutkimusta Tampereen yliopistossa ja rakastaa kissoja sekä jalkapalloa.

Saara on lastentarhanopettaja, jolla on laulu joka tilanteeseen ja joka nauraa omille vitseilleen.

Tykkää meistä facebookissa
Saara on Instagramissa
Mitä etsit?

Israelissa matkustaminen on monelle jo varsin tuttua, eikä sinne lähteminen olekaan herättänyt kovin paljoa ihmetteleviä kysymyksiä. Viikko sitten käydessäni Severin luona Yanounissa Palestiinassa, rajan ylittäminen Länsirannan puolelle taas tuntuu kiinnostavan ja hiukan pelottavankin monia, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta. Tämä ei ollut ensimmäinen matkani Palestiinaan, sillä viime syksynä asuessamme Tel Avivissa, kävimme Ramallahissa ja Hebronissa, Nablusissa sekä Betlehemissä.


Länsirannan puolelle matkustaminen turistina ei ole laitonta, enkä tällä hetkellä kuvailisi sitä erityisen turvattomaksikaan. Uutisia toki kannattaa aina seurata, eikä Gazan alueelle ole tavallisilla taatelintallaajilla asiaa. Ylipäätään Israelin ja Länsirannan alueilla ei kannata ensimmäisenä alkaa vääntämään paikallisten kanssa politiikasta vaan mielummin vain nyökkäillä vaikka olisikin eri mieltä. Länsirannan puolella aukeaa aivan erilainen maailma kuin Israelin puolella, ja suosittelisinkin kaikille Israeliin matkustaville edes pikaista visiittiä toiselle puolelle – muuten kolikon kääntöpuoli jää täysin näkemättä.

Kuva häätöuhan alla olevasa beduiinikylästä, Khan Al-Ahmarista.

Israelin kuumottava lentokenttäkuulustelu

Länsirannan puolella ei ole lentokenttää siviileille. Länsimaalaisena turistina helpoin tapa päästä maahan on matkustaa Tel Aviviin Ben Gurionin lentokentälle ja jatkaa siitä bussilla matkakohteeseen. Ulkomaille matkustavat palestiinalaiset taas matkustavat useimmiten Jordanian kautta, joten tämäkin reitti on toki mahdollinen.

Vaikka Länsirannalle matkustaminen ei ole laitonta, ei lentokentän maahantulotarkastuksessa kannata huudella olevansa matkalla sinne, sillä alueen asema ja Israelin armeijan siellä ylläpitämä miehitys ovat Israelin valtiolle kansainvälisessä poliitikassa arkoja asioita. En kannusta suoranaiseen valehteluun, vaan jonkinlaiseen puolitotuuteen: viimeksi kerroin vain Israelin puolelle kohdistuvat matkasuunnitelmani ja jätin mainitsematta Länsirannan puolen suunnitelmat. Myös ainakin joidenkin (Israelin puolen) majoitusten osoitteet tai hotellien nimet kannattaa olla ylhäällä, vaikka niihin ei olisi vielä tehnyt varausta. Kannattaa vastata vain kysymyksiin joita virkailijat kysyvät ja pitää vastaukset mahdollisimman lyhyinä. Kannattaa muistaa että valehtelu on aina epäilyttävämpää kuin totuuden kertominen, mutta ei myöskään kannata olla naiivi viranomaisten suhtautumista kohtaan.

Ben Gurionin lentokenttä.

Sama pätee myöskin maasta poistuessa. Länsirannalle tehdyt matkat kannattaa jättää kertomatta, ja mieluummin kertoa jälleen ympäripyöreitä puolitotuuksia oleskelustaan. Maasta lähtiessä Ben Gurionin kentälle kannattaa varata reilusti aikaa, sillä kuulusteluun voi mennä yllättävänkin kauan, jos käy huono tuuri.

Lentokentällä kuulustelun jälkeen matkustajien passin takakanteen liimataan keltainen tarra, jonka viimeinen numero kertoo uhkaluokituksen asteikolla 1-6,  jossa 1 on vähiten uhkaava ja 6 uhkaavin. Uhkataso 1 annetaan diplomaateille, ja yleensä olemme Severin kanssa yhdessä matkustaessamme saaneet numeron 2. Viimeksi poistuessani maasta sain luokituksen 3, jota edelsi parikymmenminuuttinen kuulustelu, jossa kyseltiin muun muassa kaikkien perheenjäsenteni (myös veljieni) nimet, kaikki mahdolliset tiedot työstäni Istanbulissa, Antalyan aikojeni kämppäkavereiden nimet, Istanbulin työkaverini kansallisuudet sekä tarkka selitys siitä, mitä Malesiassa teimme. Tämän jälkeen jouduin vielä matkatavaroineni erityistarkan turvatarkastuksen läpi.

Maahantulokuulustelu maahan mennessä ja tullessa ei tietenkään ole erityisen mukava tilanne, mutta ei kuulustelua kannata myöskään etukäteen pelätä. Erityisesti peruspulliaisella, jolla on suomalainen passi ja perusnimi (paitsi että sanalla “Ala”-alkavat sukunimet, kuten Ala-Harju, voi herättää vielä lisäkysymyksiä, sillä se kuulostaa arabitaustaiselta) ei yleensä ole syytä huoleen. Severiä ollaan tosin jo kahdesti epäilty intialaiseksi sukunimen Raja-aho vuoksi, sillä Raja on yksi yleisimmistä intialaisista sukunimistä. Kysymyksiin kannattaa vastailla asiallisesti eikä itse menettää näkyvästi hermojaan. Toisaalta, jos käy huono tuuri, ei asiallinenkaan käyttäytyminen auta: jos sinua ei haluta päästää maahan, siihen kyllä löydetään jokin syy. Monia suomalaisiakin Palestiina-aktivisteja on käännytetty rajalla ja päälle on isketty kymmenen vuoden maahantulokielto, varsinkin ICAHD:n (International Committee Against House Demolitions) aktivisteja, kuten vaikkapa Marko Pajula ja Petter Nissinen.




Miten lentokentältä pääsee Länsirannalle?

Länsirannalle matkustamista ei tarkoituksella ole tehty ainakaan suoranaisesti helpoksi, eikä Ben Gurionin lentokentältä oikeastaan pääse suoraan Palestiinan puolelle ilman paikallisia kontakteja. Monesti suoraviivaisin tapa on matkustaa ensin Jerusalemiin, jossa heti vanhan kaupungin Damaskuksen portin edestä menee busseja lähes kaikkialle Länsirannan puolelle. Bussit liikennöivät vilkkaasti ainakin suurimpiin kaupunkeihin kuten Ramallahiin ja Betlehemiin, joten aikatauluja ei välttämättä tarvitse tarkistaa etukäteen vaan voi vain mennä bussiasemalle. Useimmiten passeja ei tarkisteta alueelle mennessä, vaan vasta poistuessa, mutta passi on syytä pitää varmuuden vuoksi aina mukana.

Ramallahin tarkastuspisteen vierestä.

Jos haluat vuokrata auton, se tulee tehdä Palestiinan puolella: ainakin Itä-Jerusalemissa on autovuokraamoita. Taksit eivät ole erityisen kalliita ja pikkubussit eli servis-bussit kulkevat usein ja edullisesti. Länsirannan sisällä matkat ovat suhteellisen lyhyitä, joten muutamassakin päivässä ehtii jo moneen paikkaan. Myös monet matkatoimistot tarjoavat valmiita paketteja, joissa käydään Länsirannan päänähtävyyksillä. Länsirannan puolella kaupungeista löytyy aivan normaaliin tapaan majoitusvaihtoehtoja aina hostellien jaetuista dormeista hintavampiin hotelleihin.

Karmeat checkpointit

Länsirannan puolelta takaisin Israeliin tullessa mennään tarkastuspisteiden läpi, joiden taso vaihtelee siedettävästä karmeaan. Vaikka checkpointin ylitys ei ole mukava kokemus, ei sitäkään ole syytä pelätä: sadat tuhannet palestiinalaiset kulkevat niiden läpi jokapäiväisenä arkirutiinina. Checkpointin voi ylittää joko jalan, pikkubussilla tai autolla – monesti tarkastuspisteiden ulkopuolella pyörii englantia hyvin puhuvia “takseja”, jotka kuljettavat autolla tarkastuspisteen läpi. Näin yleensä pääsee vähemmällä jonottamisella kuin jalan kulkiessa, mutta tällä on tietysti (rahallinen) hintansa.

Jalan kulkiessa tarkastuspisteellä on vain paras seurata paikallisia, ja yleensä tomerat tädit kyllä huitovat oikeaan jonoon jos turistina pyörii väärän jonon hännillä. Yleensä oikean jonon määrittää lähinnä se, onko mukana kantamuksia vai ei. Länsimaalaisille ei ole mitään omaa ohituskaistaa. Eikä kannata huolehtia, etteikö huomaisi kyseessä olevan tarkastuspiste: piikkilanka-aidat, aseistetut vartijat ja “turvamuuri” kyllä takaavat, että huomaat varmasti olevasi oikeassa paikassa.

Kuvat on otettu kahdelta eri checkpointilta.

Ennen tarkastuspisteen ylitystä (kuten myös ennen lentokentälle menemistä) kannattaa yleensä varmuuden vuoksi poistaa puhelimesta ja/tai kamerasta ainakin kuvat, joissa poseeraat Palestiinan lipun kanssa tai muuten “epäilyttävissä” yhteyksissä. Viimeksi ylittäessämme yhtä tarkastuspistettä, erään ryhmäläisemme kamera otettiin takahuoneeseen “erikoistarkastukseen,” ja on mahdotonta sanoa kuinka tarkasti sen sisältö käytiin läpi.

Mitä muuta ottaa huomioon Palestiinan alueelle matkustaessa?

Monilla konservatiivisemmilla alueilla naisena kannattaa pukeutua paikallisten naisten tapaan, eli käyttää löysiä vaatteita jotka peittävät rintakehän, kyynerpäät sekä polvet. Riippuu mihin matkustat: esimerkiksi Ramallahissa näkee minihameitakin kun taas pienemmissä kylissä se herättäisi vain turhaa huomiota. Päätä ei naisena yleensä tarvitse peittää, tosin helteellä se voi toki monesti olla viisasta.

Länsirannalla hinnat ovat yleisesti edullisempia kuin Israelin puolella. Monissa paikoissa ihmiset tulevat mielellään juttelemaan, mutta kuten kaikkialla missä on turisteja, on paikalla myös huijareita. Tinkimiskulttuuri kuuluu asiaan, useimmiten kaupankäynti hoituu englanniksi mutta arabian osaamisesta voi tietysti olla hyötyä.  Monesti paikallinen opas esim. hostellin kautta avaa alueen historiaa ja nykytilannetta hintansa arvoisesti: ainakin oma reissumme Hebroniin olisi jäänyt vaisummaksi, jos hostellin omistajan veli ei olisi ollut mukana oppaanamme. Erityisesti pakolaisleireillä kannattaa käydä paikallisoppaan kanssa.

Ruokakulttuurin kulmakivet ovat varsin samat Israelissa ja Palestiinassa: falafelit, hummus ja pita-leipä. Toki molemmissa maissa on myös omia kulinaristisia erikoisuuksiaan.

Yleisiä vinkkejä Palestiinaan matkaavalle

-Tee matkustusilmoitus, kuten aina matkustaessa. Seuraa uutisia.

-Vältä lentokentällä Palestiinan lipun kantamista tai esim. vaatteisiin kiinnittämistä.

-Pidä passi aina mukana.

-Palestiinan puolella käytetään samaa rahayksikköä kuin Israelissakin, eli shekeleitä, joita voi joko vaihtaa etukäteen tai nostaa pankkiautomaatista niin Israelista kuin Länsirannaltakin.

-Puhelinoperaattorit palvelevat normaalisti. Ja vaikka Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa valtiona, puhelinoperaattorit kyllä ovat, ja veloittavat palvelustaan lähes tuplasti Israeliin verrattuna.

Tagit
LIITTYVÄT VIESTIT
2 kommenttia
  1. Vastaa

    Janni / Lentopelko

    7.8.2018

    Kuulostapaas hurjalta nuo tarkastukset. Menisin varmaan noin tiukassa haastattelussa vain paniikkiin enkä varmasti pääsisi maahan. 😀 Ehkä tyydyn matkustelemaan täällä hiukan lähempänä. Teidän blogia on kyllä mielenkiintoista lukea, nää jutut on niin kaukana omasta elämästä!

  2. Vastaa

    Pekka Järvinen

    2.12.2018

    Hei,
    Kiitos hyvistä matkakokemuksista ja -vinkeistä.
    Menen joulunajaksi Eilatiin. Ajattelin vuokrata sieltä auton ja ajaa Betlehemiin. Onko mahdollista? Jos otan täysvakuutuksen autoon, voinko ajaa sillä ko palestiinalaisalueelle?
    Vastauksesta kiittäen Pekka Järvinen

JÄTÄ KOMMENTTI